Jos elokuvakerhot (joissa katsotaan elokuvia) alkavat valitettavasti olla menneen ajan kuriositeetteja, niin vielä uhanalaisempia harvinaisuuksia taitavat olla ”kaitafilmikerhot” (joissa tehdään elokuvia). Kim Hopkinsin dokumenttifilmi A Bunch of Amateurs on ennen kaikkea sydämellinen tallennus Bradford Movie Makersista, yhdestä Pohjois-Englannin viimeisistä elokuvantekemiskerhoista. Teos on samalla niin kokonaispotretti kerhon ikääntyvien ihmisten tilanteesta kuin haikea näkemys yhdenlaisesta filmihulluudesta koko elokuva-alan globaalin käymistilan kourissa.
Bradford Movie Makers perustettiin 1932, mutta kukoistuskauttaan se eli – kuten suomalaisetkin kaitafilmikerhot – 1960- ja 1970-luvuilla. Kunnian päivät ovat kaukana, kun vanhat äijät, pari heihin potkua saavaa naista ja yksi nelikymppinen nuoremman ikäpolven edustaja kokoontuvat joka maanantai. ”Amatööriporukan” kunto alkaa olla yhtä rapistuvainen kuin kerhohuoneisto ja jäsenhankintatempauksen tuloskin kyseenalainen.
Mikään ei estä kasikymppistä ”supermiestä” Harrya toteuttamasta 1950-luvun musikaalihitin Oklahoma! alkukohtausta uudelleen (vaikkei hän olekaan koskaan aikaisemmin ratsastanut). Ennen kaikkea kunnianosoituksena viimeisillään olevalle vaimolleen Marylle: Oklahoma! oli ensimmäinen elokuva, jonka he näkivät yhdessä. Hellyttävää ”itetaidetta”.
Timo Malmi