Sveitsin majesteettiset alppimaisemat antavat oman hohtonsa – jos katsoja ei tunne korkean paikan kammoa – Michael Kochin Berliinin filmijuhlilla palkittuun ihmissuhdedraamaan. Aurinko luo vuoristoon runsaasti säteitään, vaikka elokuvan sisällössä piilee tragiikan siemen: A Piece of Sky kertoo syrjäisessä kylässä postinkantajana ja tarjoilijana työskentelevän Annan ja hieman umpimielisen maatyöläisen Marcon välisestä rakkaudesta kolmen talven aikana.
Vaikka kyseessä ei ole mikään ”tautifilmi”, Annan ja Marcon romanssia alkaa varjostaa miehellä todettu vakava sairaus. Alkuun epätodennäköisessä suhteessa riittää kuitenkin kiintymystä ja rakkautta, vaikka seksuaalisen hyväksikäytön todistamaton epäilykin tulee hienovaraisesti mukaan yhtenä sivujuonteena.
Koch sijoittaa komeisiin miljöihin elävän kuoron esittämiä lauluja, kuin kommentoiviksi väliosiksi kerrontaan. Ratkaisu saattaa kuulostaa paperilla keinotekoiselta, mutta osoittautuu kaikessa alleviivaamattomuudessaan luovaksi ja toimivaksi. A Piece of Sky on myös työn kuvauksessaan miellyttävän realistinen, kuten amatöörinäyttelijöiden tulkitseman ”tavallisten” ihmisten elokuvan kuuluukin.
Sveitsiläisen elokuvan saavutukset ovat Sodankylässäkin jääneet sitten Alain Tannerin ja Claude Gorettan (festivaalilla 2007) saavutusten hieman katveeseen. Sitä suuremmalla ilolla tervehtii Michael Kochin (s. 1982 Luzernissa) kaltaisen uuden, mutta jo lyhytfilmeillään ja esikoispitkällään, ukrainalaisesta seksityöläisestä Dortmundissa kertovalla Marijalla (2016) lahjakkuutensa todistaneen ohjaajakyvyn läpimurtoa. Saksankielisestä Sveitsistä tuleva Koch opiskeli elokuvaa Kölnissä 2003–2008. Hän jätti sekä teatterin että näyttelemisen varhain, elokuvan puolella vain yhden menestyskomedian ja kahden tv-elokuvan jälkeen – vaikka oli jo 2004 yksi Berliinin filmijuhlien ns. Shooting Stareista. (Timo Malmi)