JONAS

Ohjaaja: Ottomar Domnick

Maa: Länsi-Saksa

Vuosi: 1957

Kesto: 1.21

Kielet: saksa / tekstitys englanniksi

Alkup. nimi: Jonas

Kategoria: ,

Vuosi 1957 oli varhaisten Saksan liittotasavallasta kertovien elokuvien ihmevuosi: vuosi, jolloin elokuvateollisuus yhtäkkiä sinkaisi moderniin aikaan, kansainväliseen sodanjälkeiseen tyyliin. Tämän keskellä seisoi todellinen yksinäinen susi ja elokuvamaailman rajamaiden asukki: Ottomar Domnick, taiteen keräilijä, psykiatri ja itseoppinut elokuvantekijä. Kahden esseistisen, taidetta ja taiteilijoita käsittelevän lyhärin jälkeen Domnick totesi olevan korkea aika siirtyä fiktion ja täyspitkän elokuvan puolelle – ja näin Jonas sai alkunsa.

Eräänä päivänä toisen maailmansodan veteraani kadottaa hattunsa – sinänsä merkityksetön tapahtuma, joka kuitenkin eskaloituu totaaliseksi itsemurhan sävyttämäksi eksistentiaaliseksi kriisiksi. Jonas ajelehtii läpi Stuttgartin, joka sen ajan tyypilliseen lasin ja betonin vallitsemaan tyyliin näyttää pysäyttävän seksikkäältä kaikkine kulmineen ja suorine linjoineen, ollen silti samalla tavallisuudessaan jopa uhkaava. Kuin outo mikämikämaa, puoliksi pikkukaupunkihelvetti ja puoliksi levottomien ja juurettomien sielujen koti. Jonaksesta tuli tiennäyttäjä elokuvataiteelle, joka ei lopulta koskaan realisoitunut: elokuvakulttuurille, joka käsittelee atomiajan aikaisen miehen ongelmia täysin modernein termein, antamatta myöten alan standardeille siitä, mikä on suosittua tai helposti lähestyttävää. Kriitikot ihastelivat sitä aikanaan, yleisöt antoivat sille mahdollisuuden. Kun Domnick sai valmiiksi seuraavan täyspitkän elokuvansa Ginon (1960), ihmiset käänsivät kohteliaasti katseensa muualle. Tänä päivänä harva saman aikakauden elokuva tuntuu yhtä ajankohtaiselta tai visionääriseltä kuin Jonas. (OM)