LEAVE NO TRACE

Ohjaaja: Debra Granik

Maa: Yhdysvallat

Vuosi: 2018

Kesto: 1.49

Kielet: englanti / ei tekstitystä

Alkup. nimi: Leave No Trace

Kategoria:

Yhdysvaltain kiinnostavimpiin nykyohjaajiin lukeutuva Debra Granik (Winter’s Bone, 2010, Stray Dog, 2014) kääntää jälleen katseen kohti kotimaansa nurjaa puolta. Will (Ben Foster) on traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivä sotaveteraani, joka elää portlandilaisessa luonnonpuistossa tyttärensä kanssa. Tom (Thomasin Harcourt McKenzie) on kirjaviisas teini, jolla on suvereenit erämaataidot ja moitteeton käytös. Will on pitänyt huolta Tomin sivistyksestä, mutta kaikkea eivät kirjat voi opettaa.

Painajaisten riivaama Will pyrkii suojelemaan itseään ja tytärtään, mutta pakottaa Tomin samalla sivuun tavallisen teinitytön elämästä. Kun viranomaiset tulevat ja kiskovat kaksikon puiston suojista kaupungin valoihin, näkevät he toisensa – ja itsensä – uusin silmin. Kaupunkikodissa Willin valtaa pakokauhu, mutta Tomissa heräävät uteliaisuus ja elämännälkä.

Löyhästi Peter Rockin My Abandonment -kirjaan (2009) ja sen taustalla vaikuttaneisiin tositapahtumiin pohjaava Leave No Trace on yksi viime vuoden vaikuttavimpia amerikkalaiselokuvia. Kuvaaja Michael McDonoughin (Winter’s Bone, Sunset Song, 2015) seesteiset kuvat tekevät oikeutta isän ja tyttären tiiviille suhteelle myös silloin, kun sanat eivät enää riitä. (SH)

 

DEBRA GRANIK (s. 1963) on yksi Yhdysvaltain tämän hetken kiinnostavimmista elokuvantekijöistä ja mestarillinen näyttelijöiden ohjaaja. Realismissaan lähes dokumentaarinen Winter’s Bone (2010) esitteli maailmalle luonnonvoiman nimeltä Jennifer Lawrence, ja yhtä lailla vaikuttava on Thomasin Harcourt McKenzie ohjaajan uutuudessa Leave No Trace. Uusien kykyjen lisäksi Granik on nostanut valokeilaan muitakin taitavia näyttelijöitä, kuten Vera Farmigan Down to the Bonessa (2004) ja John Hawkesin Winter’s Bonessa. Lyhytelokuvasta Snake Feed (1997) lähtien Granik on pureutunut Yhdysvaltain monin tavoin rikkinäisen yhteiskunnan epäkohtiin. Hänen sosiaalinen realisminsa ei saarnaa, vaan purkaa rakenteellisia ongelmia intiimien ihmissuhteiden avulla – päättäväisesti ihmisten hyvyyteen uskoen.