MY JOY

Ohjaaja: Sergei Loznitsa

Maa: Saksa, Ukraina, Alankomaat

Vuosi: 2010

Kesto: 128 min

Kielet: venäjä / tekstitetty englanniksi

Alkup. nimi: Счастье моё (Schastye moe)

Kategoria: , ,

Ruumis lykätään kuoppaan, myllyllinen sementtiä roiskaistaan päälle. Raivaustraktori viimeistelee operaation ja painelee telaketjuin tuon nimettömän miehen nimettömään hautaansa, osaksi maata, joksi kunkin pitää jälleen tuleman. Sitten tarinan päähenkilö, kuorma-autokuski Georgy ajaa maisemassa sotauhrauksista kertovan iskelmän soidessa, ja mieleen nousee oitis Aleksei Balabanov (1959–2013), jonka elokuvissa patoutunut väkivalta purskahtaa ilkeästi. Loznitsan aikaharppauksin mutta intuitiivisen sulavasti etenevä ja yhtenäiseksi kuroutuva fiktiodebyytti on jotain sukua myös niin ikään dokumentaristina aloittaneen Alain Resnais´n tuotannolle.

My Joy on kuvattu Ukrainassa, ja sen kieli on venäjä. Kauhuelementtejä hiljalleen mukaansa keräävä tie-elokuva on provokaatio, todellisista tarinoista kerätty matka venäläisyyteen ja raakaan neuvostomenneisyyteen, joka huokuu kylmää hikeä tähänkin päivään vuosikymmenten läpi. Jo alun poliisien tarkastuspisteellä leijuu uhkaava tunnelma – ehkä todellinen, ehkä ei.

Georgyn matka jatkuu, ja tienvarren puskista kyytiin nousevat hahmot johdattavat hänet kylmäävälle kierrokselle takamaiden näköalattomaan ja ajattomaan, pysähtyneeseen sielunmaisemaan. Tarina kerrotaan vertauskuvallisesti jo alun johdannossa: nimetön kuollut on osa yhteistä maata, yhteistä historiaa – yhteistä painajaista.

Mia Öhman