Dragoslav ”Šeki” Šekularac, Belgradin Punatähden länkisäärinen hyökkäävä keskikenttäpelaaja, oli epäilemättä 1950–60-lukujen jugoslaavifutiksen suurin tähti – yksinäinen pelaaja, viekas nero kentällä ja hyväntuulinen viihdyttäjä sen ulkopuolella. Muutamien nuorukaisten mielestä tämä ilmiselvästi merkitsi, että hän osaisi myös ohjata elokuvan. No, sanotaan näin: kun Šeki tarttuu megafoniin, seuraa juonenkäänteitä en masse…!
Tietyssä mielessä on täysin ymmärrettävää, että nomenklatuura menetti täysin malttinsa tämän elokuvan suhteen, sillä Vajda räätälöi toisen täysmittaisen fiktioelokuvansa tarkoin leffamaailman kaikkein kaupallisimpien kaavojen pohjalta: tämä on viihdettä niin pop-muotoisena kuin mahdollista, kevytmielisenä ja ohikiitävänä, lue: kertakäyttöisenä, sillä se ei tarjoa juuri muuta kuin tilaisuuden kuluttaa pari tuntia kevyen musiikin, hassujen vitsien ja iloisen tähtien ihastelun parissa (eikä ainoastaan Šekin, vaan myös laulaja Lola Novakovićin, joka samana vuonna tuli Eurovision laulukilpailussa neljänneksi kappaleella Ne pali svetla u sumrak). Toisin sanottuna: Seki’s Rolling, Watch Out! tarjoaa sitä, mitä elokuvat, kuten Ljubomir Radičevićin Ljubav i moda (1960) vain lupailivat: modernia elämää nähtynä kapitalistisena hedonismina massoille. Mikä voisi olla vielä kokeellisempaa?
Olaf Möller