Kymmenen kohtausta rakkaudesta. Osa näistä on itsenäisiä anekdootteja, useimmat tavalla tai toisella toisiinsa kytkeytyneitä. Elokuvaan kätkeytyy pieni koominen sarja, sama tilanne useaan kertaan muunneltuna. Henkilöhahmo itsenäiseksi luullusta anekdootista tupsahtaa yhtäkkiä tarinaan, joka näytti olevan menossa jonnekin aivan muualle – kuka olisi arvannut?! The Art of Love ei sisällä mitään ennakoitavaa, joskin jälkiviisaasti voidaan havaita joitakin säännönmukaisuuksia ja kaavoja. Mutta elokuvaa katsoessanne varautukaa kaikkeen – ja joka tapauksessa tapahtuu jotain aivan muuta, sillä sellaista on rakkaus: kuten elämä ja kuolema, se on what happens to you / while you’re busy making other plans (John Lennon, Beautiful Boy (Darling Boy), 1980).
Tämä on Emmanuel Mouret’n kenties pikkutarkimmin rakennettu elokuva – ja samalla hänen sekä populaareimpansa että älyllisimpänsä. Mouret sekoittaa keskenään massoittain kuluneita, siis laajalti rakastettuja kliseitä rakkaudesta, seksistä ja koko hemmetin hoidosta kiehtovalla tavalla: katsoja voi nauttia seksikkäitä naapureita, tietynlaisia kehollisia pakkomielteitä jne. koskevien vitsien taas tätä! -korniudesta, satoja kertoja nähdyistä ja kuulluista gageista, jotka ovat edelleen hauskoja – samalla kun kaikkien näiden troppien ja stereotyyppien sisältämät eksistentiaaliset totuudet piirtyvät esiin luoden kaikelle kepeänä ja ehkä hupsunakin pitämällemme odottamatonta syvyyttä ja henkistä merkitystä. Kuinka merkillisiä me olemmekaan miehinä, naisina ja minä ikinä haluammekaan olla, kuinka ennalta-arvattavia, melankolisia – koska olemme tapojemme orjia, rakastamme kuvia ja vertauksia, jotka tuntuvat muinaisilta ja vastustamattomilta! Kuinka kovasti haluammekaan maistaa juuri sitä, mitä kaikki muutkin haluavat! Kuinka kovasti rakastammekaan tavanomaista! Kuinka hienostuneita ovatkaan kaikkein normaaleimmat toiveet!
Olaf Möller