THIS IS NOT A BURIAL, IT’S A RESURRECTION

Ohjaaja: Lemohang Jeremiah Mosese

Maa: Lesotho, Etelä-Afrikka, Italia

Vuosi: 2019

Kesto: 2.00

Kielet: eteläsotho / tekstitetty englanniksi

Alkup. nimi: This Is Not a Burial, It's a Resurrection

Kategoria: ,

Vuoden 2019 Venetsian elokuvafestivaalin suurin löytö oli piilotettu ohjelmiston sivusarjaan. Lemohang Jeremiah Mosesen fiktion keskiössä on yksi progressiivisen 1900-luvun keskeisistä myyteistä / motiiveista: patoallas ja sen myötä maiseman uudelleenmuokkaus, mikä yleensä tarkoittaa kylien jäämistä veden alle.

Tämä on väkevä aihe erityisesti Lesothossa Etelä-Afrikan ollessa osin riippuvainen erillisalueen vesivarannoista – ja siksi se on toistuvasti osoittautunut olevansa hyvin altis sotimaan rajojensa sisällä olevan pienen valtion kanssa. Mutta tämä ei Mosesea kosketa. Hänen mielenkiintonsa kohdistuu perinteisten elämäntapojen tuhoutumiseen, yhteisöihin, jotka voivat hyvin sellaisina kuin ovat ja missä ovat, eikä niitä yksinkertaisesti voi jonnekin muuanne siirtää.

Tässä elokuvassa vanha nainen, joka on menettänyt siirtotyöläispoikansa Etelä-Afrikan kaivoksille, oivaltaa kaikkinielevässä surussaan (josta löytyy vakavia itsetuhoisia taipumuksia), kuinka syvästi hänen olemassaolonsa on kiinni tässä tietyssä maa-alueessa – jota hän näin ollen ei halua enää jättää, luoden näin ongelmia paikallisille poliitikoille, joiden täytyy evakuoida kylä ennen vesimassojen saapumista, naisen valaessa maanmiehiinsä uutta ylpeyttä ja itsetuntoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tunteet, kuten saamme nähdä, voivat kaataa hallituksia, kun ne jaetaan kollektiivisesti ja toimitaan niiden mukaisesti…

Lesothon Hlotsessa vuonna 1980 syntynyt Lemohang Jeremiah Mosese osallistui ensi kertaa elokuvantekoon Etelä-Afrikassa Bloemfonteinin yliopistossa (opintojen ulkopuolella tietenkin). Ensimmäistä pitkää elokuvaansa Tears of Blood (2007) hän muistelee mieluummin pelkkänä oppimiskokemuksena. Muutaman lyhytelokuvan jälkeen, joista Loss of Innocence (2008) esitettiin Berlinalessa, Mosese palasi pitkän elokuvan pariin Saksassa kuvatulla For Those Whose God Is Deadilla (2013). Vielä muutaman lyhytelokuvan tehtyään hän löi itsensä kansainvälisesti läpi vuoden 2019 tuplatällillään (myös essee-elokuva Mother, I Am Suffocating. This Is My Last Film About You). Hän elelee Berliinissä. (Olaf Möller)