TUHON ENKELI

Ohjaaja: Luis Buñuel

Maa: Meksiko

Vuosi: 1962

Kesto: 1.35

Kielet: espanja / tekstitys suomeksi ja ruotsiksi

Alkup. nimi: El ángel exterminador

Kategoria: ,

Ihmisen erottavat villistä luonnosta sivistys, perinteet ja järjestys.

Luis Buñuelin (1900–1983) Tuhon enkeli murskaa satiirisesti, mutta raadollisen paljastavasti yhteiskunnan näennäisen luonnollisena pitämän järjestelmän.

Elokuvan alussa yläluokka juhlii illallisilla. Naiset säihkyvät koruissaan ja miehet pönöttävät puvuissaan. Seksuaalisuus pilkahtaa vain katseissa ja huokauksissa. Ruokalajit ovat enemmänkin kulttuuria kuin ravintoa. Niitä on jalostettu vuosisatoja kestäneiden kulinarististen teeskentelyjen kautta monimutkaisiksi pikkupaloiksi. Juhlan hetkellä ne ovat historian hiomia helmiä hopeavadilla, illan päätyttyä ne muuttuvat ulosteeksi. Keskustelut rönsyllevät, kunnes ilta on jo pitkällä ja porukkaa alkaa väsyttää – vaan ilta ei lopukaan, eivätkä kutsut pääty. Onko illallisjoukko kirouksen kourissa vai ympäröikö heitä jokin mystinen luonnonvoima?

Buñuel on sanonut muistelmissaan, ettei elokuvassa ole mitään mystistä: ”Minä näen siinä vain ryhmän ihmisiä, jotka eivät voineet tehdä mitä haluavat – eli poistua huoneesta.”

Elokuvan suurin tuhon enkeli on itse Buñuel, joka hillittömällä surrealismillaan näyttää miten ihminen on luonut itse itselleen omat vankilansa. Ihmisen onneksi vankilasta on myös tie ulos.

Kun tämä elokuva päättyy, yleisö jää salin vangiksi. Saa nähdä päästääkö Lapin kesä meidät vapaaksi. (IS)