”MATINEA: 100 vuotta havaintoja ja tutkimusta Sodankylässä”

AIKA JA PAIKKA: 


TO 15.6. klo 15-17 @ Sodankylän kunnantalon valtuustosali (Jäämerentie 1). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Matineassa julkistetaan Sodankylän geofysiikan observatorion 100-vuotisen toiminnan historiasta valmistunut kirja: “100 vuotta havaintoja ja tutkimusta Sodankylässä”, toim. Heikki Nevanlinna, kustantaja Oulun yliopisto

Teema: Tieteen tutkimuksen historiaa Suomessa ja Sodankylässä yli 100 vuotta.

Tilaisuudessa näytetään dokumenttielokuva Professori Selim Lemströmistä ja hänen vaikutuksestaan revontulitutkimukseen sekä Sodankylän geofysiikan observatorion perustamiseen.

Ohjelma:

  • 15:00-15:05 Matinean avaus
  • 15:05-15:30 Prof. Esko Valtaoja: “Elomme päivistä Suomessa ja Sodankylässä tieteentekijän silmin”.
  • 15:30-15:55 Dos. Heikki Nevanlinna: “Sodankylän geofysiikan observatorio 1913-2017: raunioiden kautta kukoistukseen”.
  • 15:55-16:15 Observatorion johtaja Esa Turunen: ”Yhteinen arktinen avaruusmatkamme – tieteen tulevaisuus Suomessa ja Sodankylässä”.
  • 16:15-16:35 Dokumenttielokuva professori Selim Lemströmin elämäntyöstä revontulitutkimuksen parissa (Marko Allas, Annina Öster, Juho Manninen, 2008)
  • 16:35-17:00 Keskustelutilaisuus ja yleisökysymyksiä

Tilaisuuden vetäjänä ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimii Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, dosentti Esa Turunen.

LISÄTIETOA:

Uusi kirja: Sodankylän geofysiikan observatorio 1913–2013 – sata vuotta havaintoja ja tutkimusta, toim. Heikki Nevanlinna

Sodankylän geofysiikan observatorio SGO täytti vuonna 2013 sata vuotta. SGO:n yli 100-vuotisesta taipaleesta on nyt ilmestynyt 250-sivuinen juhlakirja, jossa luodaan katsaus SGO:n historiaan ja nykyhetkeen. Kirjan on toimittanut dosentti Heikki Nevanlinna. Kirjoittajina on viisitoista SGO:n ja Ilmatieteen laitoksen nykyistä ja emeritustutkijaa.

Alkusysäys observatorion perustamiseen tuli kansainväliseltä tiedeyhteisöltä. Aivan 1900-luvun alussa vireillä oli koko maapallon kattava geomagneettinen kartoitus. Suomalaisen tiedeakatemian aktiivinen jäsen prof. Gustaf Melander oli keskeinen henkilö observatorion perustamisvaiheissa. Observatorion tehtäviin kuuluivat geomagneettiset ja ilmatieteelliset mittaukset ja tutkimukset. Henkilökunnan määrä oli aluksi vaatimattomat kolme työntekijää. Nykyisin työntekijöitä observatoriossa on 30.

Jatkosodan jälkeen observatorion toiminta jaettiin kahteen osaan. Suomalaiselle Tiedeakatemialle jäivät geomagneettiset mittaukset ja Ilmatieteen laitokselle aerologisilla havainnoilla laajennettu meteorologinen observatorio, nykyisin Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ja Arktinen avaruuskeskus. Kansainvälinen geofysiikan vuosi 1957–1958 merkitsi observatoriolle uutta toiminnallista nousukautta. Silloin aloitettiin ionosfäärin luotaukset, seismiset havainnot ja revontulikuvaukset. Nykyisin tutkimusyhteistyötä tehdään yli 200 kansainvälisen tutkimuslaitoksen kanssa.

Seuraava edistysaskel oli EISCAT-järjestön tutka-aseman perustaminen Sodankylään 1980-luvun alussa. SGO:n tutkijat ovat toimineet EISCAT:in johtotehtävissä ja paitsi EISCAT-järjestö, myös kaikki maailman suurtehotutkat ovat ottaneet käyttöönsä Sodankylässä kehitettyjä uusia tutkamittausmenetelmiä ja parannettuja tutkasignaalien analyysimenetelmiä. Tutkimustyötä tällä alalla jatkaa SGO:n matemaattisten inversiomenetelmien huippuyksikkö.

Sodankylän geofysiikan observatorion päätehtäviin kuuluvat  erilaisten geofysikaalisten ilmiöiden jatkuvat mittaukset, joista pitkäkestoisimmat magneettikentän rekisteröinnit ovat yltäneet jo yli 100 vuoden ikään. Havaintoja tehdään yli 20 paikkakunnalla, joista merkittävä osa on sijoitettu yhteistöinä ulkomaisten laitosten kanssa Suomen pituuspiirillä Huippuvuorilta Pohjois-Skandinavian ja  koko Suomen kautta Etiopiaan ja Etelämantereelle.

Observatorion painoaloina ovat maapallon lähiavaruusympäristön tutkimukset, avaruussää, radiotiede, kosminen säteily ja seismologia. Observatorion tutkijat julkaisevat vuosittain lähes 100 tieteellistä kansainvälisen tason tutkimusta.

Sodankylän geofysiikan observatorio siirtyi Suomalaiselta Tiedeakatemialta Oulun yliopiston alaisuuteen ja rahoitukseen vuonna 1997. Se merkitsi aikaisempaan verrattuna parempia kehitysmahdollisuuksia sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Observatoriosta on 103 vuoden aikana kehittynyt kansainvälisesti merkittävä ja arvostettu ja laajaa havaintotoimintaa ylläpitävä tutkimuslaitos. Se on Oulun yliopiston merkittävin tieteellinen toimija Lapissa ja Lapin vanhin tutkimuslaitos.