JOSÉ LUIS GUERÍN

Barcelonassa, Espanjassa vuonna 1960 syntynyt José Luis Guerín on eurooppalaisen elokuvan suuria runoilijoita. Katalonialainen elokuvantekijä lipuu saumattomasti projektista toiseen häivyttäen metodien ja lajityyppien teennäiset raja-aidat. Guerín on erikoistunut dokumenttien ja fiktioiden yhdistämiseen, mutta hänen vaikutteensa henkivät syvää elokuvahistorian ymmärrystä ja arvostusta. Oppi-isät koostuvat vanhoista mestareista kuten Ozu, Chaplin ja Dreyer ja uudemman polven elokuvantekijöistä hän arvostaa mm. sellaisia Sodankylässäkin tallanneita taiteilijoita kuten Apichatpong Weerasethakul, Jim Jarmusch, Manoel de Oliveira, Pedro Costa ja Miguel Gomes.

Guerínin ensimmäinen rakkaus oli kokeellinen elokuva. Hän työskenteli muotosääntöjä rikkovien lyhytelokuvien parissa vuosina 1975–1983, mutta siirryttyään pitkiin elokuviin, hänen debyyttinsä Los motivos de Berta sai heti erikoispalkinnon Berliinin elokuvajuhlien Forum-sarjassa. Vuonna 1988 Guerín oli osana ohjaajien tähtikaartia (mm. Reichenbach, Kieslowski, Tarr) episodielokuvassa City Life, joka palkittiin Berliinin, Rotterdamin ja Montrealin elokuvafestivaaleilla.

Guerinin dokumentaarisimmissa töissä läsnä ovat muistaminen, paikat ja matkustaminen, mutta ennen kaikkea elokuva. Cannesissa ensi-iltansa saanut Täällä tehtiin Vaitelias mies (Innisfree) on matka Congin kylään, jossa kuvattiin John Fordin elokuva Vaitelias mies, ja neljännessä pitkässä elokuvassaan Train of Shadows Guerín loihtii lakimies Gérard Fleuryn kotielokuvat eloon antonionimaisessa spiritismisessiossa, jossa elokuvallisten materiaalien lähitulkinta avaa portteja uusiin maailmoihin.

Elokuvantekijän aistikkaampaa tuotantoa edustavat Venetsian kilpasarjassa debytoinut In the City of Sylvia, joka teki Guerínista hetkessä eurooppalaisen elokuvan kuuman nimen ja valittiin monien kriitikkojen top 10 -listoille vuoden parhaana elokuvana, ja The Academy of Muses. Se seuraa italialaista filologian professoria Rafaele Pinton, jonka kaikki oppilaat haluavat hänen muusakseen. Molemmissa elokuvissa Guerín kuljettaa katsojaa halujen, ajatusten ja sensuellin maailman lävitse itsevarman tangotanssijan ottein.

Vaikka Guerínia tai hänen töitään on vaikea lokeroida, palkintoja ja arvostusta on satanut tasaiseen tahtiin vuosien varrella. Lyyrinen ja hauska kaupunkisinfonia En construccion putsasi palkintopöydän San Sebastianin elokuvajuhlilla (mm. tuomariston erikoispalkinto, kansainvälisen kriitikkoliiton FIPRESCI:n palkinto) ja vuonna 2001 Guerínille myönnettiin Espanjan elokuvataiteen valtionpalkinto. Tällä hetkellä hän opettaa luovaa dokumenttielokuvaa Barcelonan arvostetussa Pompeu Fabra -yliopistossa.

Guerínin elokuvat ovat kokeellisuudessaan erittäin dynaamisia löytöretkiä paikkoihin, muistamiseen ja mielentiloihin. Ne tarjoavat kartan, mutta katsoja itse kokee matkan, matkan täynnä intohimoa, taidetta ja elämää.

Otto Kylmälä