Parhaan luomisvoimansa innolla työskentelevä elokuvantekijätytär yhdistää voimansa vanhan isänsä kanssa Aslı Özgen humoristisessa ja liikuttavassa mutta kirpeässä, monin tavoin yllättävässä fiktiodokumentissa Faruk. Ensimmäinen yllätys on isän ikä: kun hän paljastaa elokuvassa sen totuudenmukaisesti, ei katsoja olisi sitä etukäteen kuvitellutkaan.
Özgen elokuva kertoo vanhenemisesta – miten ikääntymiseen olisi suhtauduttava yhtä hyvin ihmisten kuin heidän kotiensa kannalta? Faruk asuu leskenä yksinään, ennustettuja maanjäristyksiä pelkäävässä Istanbulissa. Nyt hallituksen ”urbaani muutosohjelma” uhkaa purkutuomiolla hänen kotikortteliaan.
Toinen yllätys on elokuvan tapa yhdistää dokumentaarista ja kuviteltua materiaalia. Heti alussa Aslı Özge ja kuvausryhmä rikkovat niin sanotun neljännen seinän ja paljastavat tekevänsä elokuvaa, myös fiktiivisiä kohtauksia. Mikähän on ”totta” ja mikä tarua?
Kolmas yllätys on nimihenkilön persoona. Epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta Faruk nauttii päivistään täysillä; kuntotestejä pelkäämättä, asunnostaan taistellen, alastomasta naisestakin uneksien. Nuorekkaana säilyneen ystävällisen äijän ja elokuvan valmistumisesta taistelevan tyttären yhteisestä, monikerroksisesta projektista kasvaa samalla kiehtova näkemys nykyturkkilaisen yhteiskunnan sosiaalisista ja kulttuurisista muutospaineista.
Timo Malmi