Konkaritekijä Ville Suhosen (Ompelijatar, 2015; Ikuiseen rauhaan, 2021) taitavasti rakennettu essee-elokuva on Peter von Baghin loistavan Sosialismin (2014) sisaruksia – aiheenaan valtion propagandakoneisto.
”Mitä tapahtui viimeisinä kuukausina ennen jatkosodan alkua? Ennen kuin Suomi hyökkäsi?” Elokuva alkaa sisällissodan jälkeisestä ajasta, loppuu kuolemaan ja kuoron lauluun. Tarkkanäköisesti dokumentti näyttää, miten valtio lähtee propagandassaan heistä, jotka ovat kaikkein eniten alttiita ympäristön vaikutuksille.
”Halusin tehdä tämän elokuvan kertoakseni kuvin ja äänin, kuinka vanhempieni ja isovanhempieni sukupolvilta ei kysytty lapsena tulevaisuudensuunnitelmia”, Suhonen kirjoittaa. Kun tyylistä on karsittu moni konventionaalisen dokumenttifilmin painolasti – kuten selittävä kertojaääni (mm. Alma Pöysti ja Olavi Uusivirta lukevat arkistomateriaalia!) – on päästy asian ytimeen: montaasiin.
Montaasin kautta näemme suomalaisten militaristisen kasvatuksen. Ehyt, tiivis työ esittää, kuinka eräs ideologinen koneisto toimi. Hegeliä lainatakseni: “Historiasta opimme ainoastaan sen, ettemme opi historiasta mitään.”
Joonas Nykänen