Jos erehdyksessä tuntuu, että kaikki on jo nähty, tässä jotain ehdottoman omaperäistä: valmistumisaikansa festivaalien suosikkeihin kuulunut Michelangelo Frammartinon näennäisdokumentaarinen The Four Times on uniikki teos, hauska ja muodoltaan erikoinen kuvaus Calabriassa, Italian saappaankärjen alueella sijaitsevasta kylästä. Palkinnoista tämä ”koira- ja vuohielokuva” on saanut Cannesissa saman Palm Dog -pytyn kuin Aki Kaurismäkikin.
Frammartino luotaa ihmisen ja luonnon suhteita. The Four Times -nimi tulee alueella vaikuttaneen kreikkalaisen filosofin ja matemaatikon Pythagoraan tekstistä, jonka pohjalta toisiinsa kietoutuvissa episodeissa etsitään yhteyksiä eläinten (vuohen syntymä), inhimillisen (kuoleva vuohipaimen), kasvien (kylän puurituaali) ja mineraalien (puuhiilen valmistus) välillä – mikä kaikki alkaa hiilen polttamisesta ja sulkeutuu lopuksi savun nousuun piipusta.
The Four Times ei kuitenkaan ole mitään kuivaa tai teoreettista dokumentointia, vaan viihdyttävä ja runollisen kiehtova vierailu vaikeasti saavutettavaan, eristäytyneeseen vuoristokylään. Vaikeasti kategorisoitavan teoksen virtuoosimaisimmassa, pitkässä jaksossa koira hauskuuttaa vuohien kanssa keskellä kylää. Vähäisen dialogin (paikallista murretta) kääntämistä ei elokuvassa tarvita ollenkaan.
“Vakava, kaunis, yksinkertaisen koominen ja välillä elämän kiertokulkua kosketteleva The Four Times on yksi mielettömimpiä koskaan tehtyjä luontodokumentteja – tai melkein-dokumentteja”, ylistää 2001 Sodankylässä vieraillut newyorkilaisen Village Voicen kriitikko J. Hoberman.
Timo Malmi