Eksistentialistikirjailija Albert Camus’n Sivullisesta nimensä saanut The Gentle Indifference of the World on minimalistinen mutta värikäs ja epäsovinnainen melodraama. ”Maailman hellän välinpitämättömyyden” kokevat nuori kaunotar Saltanat ja hänen uskollinen ihailijansa, pitkäaikainen ystävä Kuandyk. Kun Saltanatin isä kuolee, tyttären on äidin vankilatuomion välttämiseksi yritettävä maksaa isän jättämät isot perhevelat. Matka vie Kuandykin kanssa vuoristokylästä pääkaupungin Almatyn korruptoituneisiin ympyröihin, joissa Saltanat on joutumassa setänsä ja tämän rikkaan suojelijan hyväksikäyttämäksi, vihanneskuski Kuandyk puolestaan alan mafioson uhkaamaksi.
Ranskalaisyhteistyönä valmistettu elokuva tarjoaa Camus’n lisäksi muitakin gallialaisviitteitä, esimerkiksi Ranskan uuden aallon elokuviin ja noir-trillereihin – sekä Henri Rousseaun maalauksiin, joiden naivismissa on kenties jotain samaa kuin Jerzhanovin paikoin absurdiksi heittäytyvässä runollisessa teoksessa. Unohtumattomia ovat Saltanatin punainen puku, punainen veri valkoisessa kukassa; vain rakkaus on ikuista.
Cyril Béghin kiteyttää Cahiers du cinémassa: ”Elokuva täyttyy päivän kirkkaudessa (…) ja ratkaisee primitivismin ja impressionismin välisen yhtälön runollisuudella, joka on yhtä synkkää kuin valon virvoittamaa – runollinen pako, joka sanoo enemmän kuin mikään poliittinen analyysi.”
Timo Malmi