Sodankylän elokuvajuhlien lastenelokuvanäytökset tarjoavat hilpeää menoa lapsille ja varttuneemmillekin katsojille! Lapsille ja koko perheelle tarkoitetuista näytöksistä nautitaan Pienessä teltassa torstaista lauantaihin – aidoilta filmikopioilta totta kai! Liput Pienen teltan lastennäytöksiin maksavat 4€ ja ne myydään Pienen teltan edessä puoli tuntia ennen näytöksen alkua.
Lisäksi sunnuntaina 18.6. koko perheelle sopivaa ohjelmistoa ovat kotimainen uutuuselokuva Risto Räppääjä ja villi kone (klo 10:15, Isossa teltassa) sekä Karel Zemanin visuaalisesti riemastuttava tšekkiläiselokuva Salaisuuksien saari (klo 15:00, Koululla). Liput Risto Räppääjä ja villi kone – sekä Salaisuuksien saari elokuvaan: https://msfftickets.fi/
PIENEN TELTAN LASTENNÄYTÖKSET
KOTIMAISET KLASSIKOT: MINTTU & VANTTU
torstaina klo 11:00 & perjantaina klo 10:00
Näytöksessä esitetään neljä Maikki ja Mikko Harjanteen Minttu-sarjan piirroselokuvaa:
- Minttu (ohj. Maikki & Mikko Harjanne, Suomi 1981)
Tässä on Maikki Harjanteen usean sukupolven rakastama piirroshahmo Minttu! - Minttu karkaa (ohj. Maikki & Mikko Harjanne, Suomi 1984)
Minttu ja äiti menevät kauppaan. Minttu haluaa paljon karkkia. Äiti ei anna. Minttu suuttuu. Kotiin tultuaan Minttu päättää karata… - Minttu mummolassa (ohj. Maikki & Mikko Harjanne, Suomi 1983)
Mintun matka mummon luokse maalle. Kyllä maalla on mukavaa! - Vanttu (ohj. Mikko Harjanne, Suomi 1986)
Vanttu on kadottanut unitumppunsa. Mummo on kutonut sen Vantulle. Mihin kummaan se on mahtanut jäädä? Vanttu muistelee päivän tapahtumia…
ANIMAATION MESTAREITA BALTIASTA
torstaina klo 13:00 & lauantaina klo 12:30
Länkkärihiiret rämpyttävät rautalankaa peltodiskossa, mustankipeä lyijykynä suttaa iloisten väriliitujen taikamaailman, Lumikin kääpiöt vohkivat ison pahan suden hampaat hiippalakeillansa… Mielikuvituksella ei ole rajoja, kun latvialainen, liettualainen tai – varsinkin! – virolainen lastenlyhäri hyrähtää käyntiin kaitafilmiprojektorissa. Takavuosien hykerryttävimmät animaatiopalat näyttävät kaiken muun ohella parhaan välineen siihen, millä vanha valta kumotaan: ilolla!
Näytöksessä esitetään seitsemän baltialaista animaatioelokuvaa:
- Elbert Tuganov: Kissa ja hiiret (Viro, 1965)
- Elbert Tuganov: Puisto (Viro, 1966)
- Avo Paistik: Ihmeelliset värikynät (Viro, 1973)
- I. Sakalauskas: Hyvä, kun on ystäviä (Liettua, 1980)
- Aarne Ahi, Kauhistuneet silmät (Viro, 1980)
- Arvīds Noriņš: Tsap menee tajuttomaksi (Latvia, 1980)
- Priit Pärn: Fantasiaa (Viro, 1984)
TÄSSÄ ON PEPPI PITKÄTOSSU (ohj. Olle Hellbom, Ruotsi 1972)
perjantaina klo 11:10
Maailman vahvin tyttö, Astrid Lindgrenin valloittava Peppi Pitkätossu asuu Huvikummussa kultarahoineen, hevosineen ja apinoineen. Punatukkainen ja lettipäinen pisamanaama joutuu yhteenottoihin sekä poliisien että rosvojen kanssa, lentää ilmapallolla ja saa aikaan kaikenlaista hämmennystä.
Puhuttu ruotsiksi, tekstitetty suomeksi.
DISNEY 100 VUOTTA: RIEMUKUPLA (ohj. Robert Stevenson, Yhdysvallat 1968) & SAPTE ARTE (ohj. Ion Popescu-Gopo, Romania 1958)
lauantaina klo 10:00
Disney-yhtiö täyttää lokakuussa sata vuotta, joten on aika kaivaa tallistaan unelmatehtaan rakastetuin ei-piirretty luomus! Sanfranciscolaisen luuserikuskin (Dean Jones) onni kääntyy, kun autokaupasta tarttuu mukaan kurittomasti käyttäytyvä kuplavolkkari. Omaperäisen mekaanikkotoverin (Buddy Hackett) Herbieksi nimeämä menopeli osoittautuu eläväksi olennoksi, jonka konepellin alla sykkii herkkä sydän. Puhuttu englanniksi, tekstitetty suomeksi.
Synttärijuhlat käynnistää toisen satavuotiaan mestarinäyte, romanialaisen animaatiokuninkaan Ion Popescu-Gopon (1922–89) lyhytelokuva Sapte arte, jossa muinainen alkuihminen kehittää seitsemän taidemuotoa pelastuakseen dinosaurusten kidalta…
Pienen teltan lastennäytösten esittelytekstit: Milja Mikkola
***
MUUT LASTENNÄYTÖKSET:
Risto Räppääjä ja villi kone (ohj. Maria Sid, Suomi 2023)
sunnuntaina 10:15 Isossa teltassa
Kesä on ovella, ja Risto haluaisi lähteä uimaan, mutta parasta kaveria Nelliä kiinnostaa vain poppari Ville Pyry. Tekemisen puutteessa naapurin Lennartilta lainattu pelikonsoli saakin Riston koukkuunsa, ja hän jämähtää huoneeseensa suljetun oven taakse. Rauha-täti uskoo ensin Riston kirjoittavan runoja, mutta epäilykset pojan puuhia kohtaan alkavat pian kasvaa. Kommelluksilta ei voida välttyä, kun pelikoneen houkutusta ei pystykään vastustamaan kukaan ohjaimeen tarttuva.
Jo yhdeksänteen osaan ehtinyt koko perheen suosikkielokuvasarja Risto Räppääjä ottaa tällä kertaa leikkisään käsittelyynsä peliriippuvuuden teeman. Maria Sidin toinen ohjaus sarjan edellisen osan, Risto Räppääjä ja väärä Vincent -elokuvan (2020) jälkeen on värikäs ja kesäinen kuvaus Tiina ja Sinikka Nopolan rakastettujen hahmojen uusimmista seikkailuista. Elokuvaa rytmittävät tuttuun tapaan lukuisat riehakkaat musiikkikohtaukset. Musiikin on säveltänyt jo kuudenteen Risto Räppääjä -elokuvaansa ehtinyt Iiro Rantala.
Inari Ylinen
Salaisuuksien saari (ohj. Karel Zeman, Tšekkoslovakia 1958)
sunnuntaina 15:00 Koululla
Salaisuuksien saarta pidetään kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä tšekkiläiselokuvana, mutta se on myös yksi visuaalisesti kekseliäimpiä koskaan tehtyjä elokuvia. Siinä sukellusveneet, kuunarit, kuumailmapallot, merirosvot, superase, vedenalaiset miekkataistelut, haiden hyökkäykset ja jättiläistursas yhdistyvät scifi-seikkailuksi, jonka täysin keinotekoinen visuaalinen ilme ylistää luonnon voimaa ja kauneutta. Karel Zeman oli lahjakas ohjaaja, joka runollisen taidokkaasti liitti elokuvissaan animaatiota näyteltyihin kohtauksiin. Hän oli viehtynyt Jules Vernen tarinoihin, ja Salaisuuksien saari pohjautuukin pitkälti romaaniin Isänmaan lippu (1896). Elokuva kertoo kahdesta tiedemiehestä, jotka sammuneen tulivuoren sisällä asuva, diktaattoriksi tähtäävä kreivi kidnappaa. Hän haluaa käyttää heidän selvittämäänsä ”aineen salaisuutta” omiin kataliin tarkoituksiinsa, mutta lopulta voiton vie tiedemiesten omistautuminen ihmiskunnan hyväksi.
Elokuvan upea estetiikka saa kuitenkin unohtamaan juonen. Ainutlaatuinen lavastus pohjautuu Vernen teoksia kuvittaneiden Léon Benettin ja Édouard Rioun piirroksiin viktoriaaniselta aikakaudelta. Elokuvassa käytettyjen animaatiotekniikoiden kirjo on laaja: stop motionia, pala-animaatiota ja piirrosanimaatiota on yhdistetty näyteltyihin kohtauksiin, arkistomateriaaliin, taustamaalauksiin ja pienimuotoisiin erikoistehosteisiin. Varjostuksella on luotu syvyysvaikutelma, joka yhdistää kaiken kiehtovaksi kokonaisuudeksi ja herättää eloon 1800-luvun piirrokset. Syntyy taianomainen kaksi- ja kolmiulotteisuuden välinen leikki. Vanhan maailman eleganssin ja varhaisen teknologian kontrasti on hurmaava (kattokruunuja jopa sukellusveneen konehuoneessa), mutta ehkä paras kaikista on sähköistä takyskooppia muistuttavalla varhaisella projektorilla esitetty uutisfilmi – rullaluistelevista kameleista!
Jennifer Lynde Barker