Festivaalin kolmannen päivän aamukeskustelussa kuultiin pitkän linjan ranskalaistähteä Dominique Sandaa, joka kertoi työskentelystään muun muassa Robert Bressonin, Jacques Demyn ja Bernardo Bertoluccin kanssa. Avajaisnäytöksessä Sandalle kysymyksen esittänyt erityisen nuori elokuvanystävä oli myös taiteillut tähdestä upean muotokuvan, jonka esitteli keskustelun jälkeen.
Kuva: Juho Liukkonen
Sanda, joka oli ehtinyt käydä myös Sodankylän vesillä katiskoita kokeilemassa, vieraili lisäksi myöhemmin illalla Punaisessa teltassa Demyn A Room in Town (1982). Avajaiskeskustelussa Sanda muisteli yhteistyötään Demyn kanssa, mutta harmitteli yhä, ettei elokuvassa kuulla hänen oikeaa lauluääntään. Ranskalaisnäyttelijätär otti mielellään vastaan myös roolin haastavimmat puolet. Hän muun muassa esiintyi isossa osassa kohtauksista pelkkä turkki yllään.
Keskipäivän auringossa koettiin perinteikäs jalkapallo-ottelu Midnight Sun El Clásico, joka päättyi perinteitä kunnioittaen tasapeliin. Aurinko paistoi ja rapa roiskui, kun riehakkaassa pelissä palloa jahtasivat niin festivaalivieraat, talkoolaiset kuin henkilökunta.
Keskipäivän tekijävierasnäytöksessä nähtiin Chris Petitin teos Content (2010) sekä harvemmin nähty lyhytelokuva The Carfax Fragment (2001). Iltapäivällä Punaisessa teltassa nähtiin torstaina Sodankylään saapuneen ranskalaisohjaaja Leonor Serraillen Ari (2025). Elokuva on Serraillen toisen festivaalilla esitetyn elokuvan Montparnasse Bienvenüe (2017) melankolisempi ja vähäeleisempi sisarteos, joka sukeltaa keskeneräisyyden ja kokeilun teemoihin.
Klubi-teltalla kuultiin Ammattiliitto Pron järjestämää paneelikeskustelua ”Kulttuurileikkaukset ja kamppailu suomalaisen sivistyksen puolesta”. Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia kävivät läpi muun muassa Jouko Aaltonen ja Elina Knihtilä. “Jos emme itse pidä huolta kulttuuristamme, ei kukaan muukaan pidä”, totesi tapahtumassa Pron puheenjohtaja Niko Simola.
Lapinsuussa nähtiin alkuillasta Herra Ylpön ohjaaman Kronos Kairos -elokuvan ensi-ilta. Paikalla näytöksessä olivat ohjaajan lisäksi äänisuunnittelija Kirka Sainio ja käsikirjoittaja Mika Lätti, jotka avasivat yleisölle elokuvan taustoja ja tekoprosessia. Ilmi tuli muun muassa se, että Sodankylän elokuvajuhlat ja Sodankylän taika ovat olleet merkittävässä osassa elokuvan syntytarinassa.
Alkuillasta Koululla nautittiin myös Jennifer Barkerin kokoamasta Masterclass-näytöksestä Katse kaukaa: pienestä ja mitättömästä valtavan suureen. Näytöksen lyhytanimaatioissa liikutaan galaktisissa mittakaavoissa elämääkin suurempien (tai pienempien) kysymysten äärellä. Yleisö sai kiinnittää huomiota asioihin, jotka usein jäävät huomaamatta.
Illan mykkäelokuvakonsertti veti tuttuun tapaan Ison teltan täyteen F.W. Murnaun Viimeisen miehen esitykseen Anssi Tikanmäen Film Orchestran säestämänä. Suosittu oli myös yömyöhään kuultu maalaisromantiikan helmi Rovaniemen markkinoilla. Vuonna 2005 karaokenäytös Nortimon elokuvasta oli ensimmäinen laatuaan Sodankylässä, joten elokuvan 20-vuotisesitys oli monin tavoin yhtä juhlaa.
Camp-henkiset yökyöpelit kukkuivat vielä viideltä aamulla kunniavieras Julien Templen scifi-komedian Earth Girls Are Easy tahdissa. Yleisö hihkui ja huokaili ilosta nuoren Jim Carreyn, Jeff Goldblumin ja erittäin niukoissa vaatteissa esiintyvän Geena Davisin värikkään kalifornialaishassuttelun mukana aamuauringon hyväillessä Lapinsuusta ulos astuvia.
Kuva: Sami Sorasalmmi
Artikkelikuva: Antti Yrjönen