Teemat ovat ikuisia: yksilön sopeutumattomuus, nuoruus, ystävyys ja rakkaus, ennen kaikkea taiteen tekemisen mahdottomuus ja mahdollisuus. Aiheista on tehty lukuisia elokuvia ja tullaan aina tekemäänkin.
Lauri-Matti Parppein Jossain on valo joka ei sammu on kuvaus klassisesti koulutetun huilistin (Samuel Kujala) mielenterveydellisestä ja taiteellisesta kriisistä ja yrityksistä sen voittamiseksi. Pelastus löytyy improvisoidun musiikin ja kestävän ystävyyden (Anna Rosaliina Kauno) kautta.
Vuoden parhaan elokuvan (ja kuusi muuta) Jussia voittaneen teoksen suurin onnistuminen on ikuisten teemojen sovittaminen konkreettiseen paikkaan, Rauman kaupunkiin ja Rauman murteelle. Parppein Rauma on kuin Aki Kaurismäen tietyt helsinkiläiset kaupunginosat tai Marcel Pagnolin Marseille – kaupunki kaupunkien tuolta puolen. Ja elokuvan musiikki, niin ikään Parppein ja näyttelijöiden säveltämä, tuntuu soivan aikaa uhmaavassa ajassa.
Veli-Matti Huhta