Alkuun lukuohje: elokuvan nimi ei viittaa O-kirjaimeen, vaan pikemminkin kehään. Sen innoittaja on islantilaisen modernismin uranuurtajan Steinn Steinarrin (1908–1958) minimalistinen runo Utan Hringsins (vapaa suomennos Kehän ulkopuolella), joka kertoo rakkaudesta ja ulkopuolisuudesta.
Grímur on antanut viinan viedä niin monta vuotta, että se on tehnyt tuhoa paitsi perhesuhteille myös miehen keholle. Tänään hän päättää hoitaa edes yhden tärkeän perhetapahtuman selvin päin, mutta onko lujasta tahdosta mittaa viinan kiroille?
O:n vapiseva sydän on islantilainen näyttelijäjärkäle, suomalaisten Kesäkirjasta tunnistama Ingvar Eggert Sigurdsson, joka ruumiillistaa kouraisevasti alkoholismin aiheuttamaa häpeää häviävän pienin ilmein ja elein. Katsoja voi huomata surevansa Grímurin kanssa viinan tältä viemiä vuosia. Elokuvan värimaailmaa – tai sen niukkuutta – ohjaaja on kommentoinut sanoen: ”Maailmassa on vain vähän mustavalkoisia hetkiä. Vietämme elämämme kulkien niiden välisellä spektrillä.”
O sai ensi-iltansa Venetsian Orizzontti-sarjassa ja on kiertänyt kansainvälisiä elokuvafestivaaleja voitokkaasti, ravisutellen tänä keväänä Tampereenkin elokuvajuhlakansaa kansainvälisen kilpailun yleisöpalkinnon veroisesti.
Liina Härkönen