Lieschen Müller on länsisaksalaisen tavanomaisuuden perikuva: hän asuu mitäänsanomattomassa pienessä tuppukylässä, orpona ja naimattomana, pankin palveluksessa, vakioasiakkaana samassa lounaskahvilassa… Eräänä päivänä ilmaantuu muuan tri Schmidt ja esittää viehättävälle nuorelle neidolle tarjouksen: hän kutsuu tämän mukaansa maailmanmatkalle, liikeasioilla. Lieschen kieltäytyy kainosti, mutta kun hän nukahtaa toimistossaan ylitöiden uuvuttamana, elokuva muuttuu mustavalkoisesta värilliseksi, ja varhaisen länsisaksalaisen elokuvan jumala Helmut Käutner antaa palaa – seuraa yhtä laulua ja tanssia huikentelevissa lavasteissa kerrotussa paksussa tarinassa, joka sen kun paksunee joka perforaatioaukolla. Rahaa kuin roskaa! Maailman ympäri! Talousihmemaasta taivaaseen martineilla ja havaijinleivillä!
Käutner onnistuu sekä säästämään että syömään kakkunsa, sillä The Dream of Lieschen Mueller on yhtä suuressa määrin satiiria 1950-luvun Länsi-Saksan unelmista ja harhakuvista kuin oman aikansa hyväntuulisen ja loisteliaan elokuvan nec plus ultra. Toisin kuin monet kriitikot, Käutner uskoi, että yleisöä voi ilahduttaa samalla kun sille kertoo vähemmän imartelevia, ellei jopa levottomuutta herättäviä asioita. Tässä mielessä The Dream of Lieschen Mueller on esteettiseltä kannalta yhä aikaansa edellä.
Olaf Möller