Sodankylän elokuvajuhlien ikimuistoiset aamukeskustelut päättyvät aina samaan kysymykseen. Jokaiselta haastateltavalta kutsuvieraalta kysytään hänen suosikkielokuvaansa. Päätimme kysyä samaa myös festivaalin asiakkailta.
Festivaalin pressitoimistossa hymyilee Hannu Björkbacka, joka saapui paikalle heti keskiviikkona.
Hän on yksi festivaalin vakiokasvoista. Björkbacka kertoo käyneensä Sodankylän elokuvajuhlilla yhtä soittoa jopa 11 vuoden ajan.
Björkbackalle elokuvakriitikon työ sekä parantumaton rakkaus elokuvaan ovat niitä syitä, jonka vuoksi hän saapuu Sodankylään uudelleen ja uudelleen.
Hänen autionsaaren elokuvansa on Jacques Tourneurin Stars in my Crown (1950).
“ Totta kai Vertigo tai Citizen Kane ovat objektiivisesti parhaita elokuvia. Stars in my Crownisssa on vain kaikki mitä itse hyvältä elokuvalta etsin. Se on erikoinen western, koska siinä ei ammuskella. Se on myös syvällinen sekä monikerroksinen teos. Tämän haluaisin nähdä Sodankylässä!”, Björkbacka sanoo.
Ulkona Mikko Hormio jonottaa karaoke-näytökseen. Hormio kertoo olevansa Kauniaisista ja on elokuvajuhlilla kuudetta kertaa. Hänelle Sodankylän elokuvajuhlissa ainutlaatuista on festivaaleilla näkyvä intohimo sekä hulluus elokuvaan.
“Täällä vierailee mielellään, koska samalla näkee elokuvia, joita ei jaksaisi katsoa kotona välttämättä lainkaan.”
Hormion rakkaimmat festivaalimuistot liittyvät säestettyihin mykkäelokuvanäytöksiin.
“Saarelle en ottaisi elokuvaa vaan radio-ohjelman. Mitä sitä elokuvia katsomaan, kun voisi kuunnella esimerkiksi Peter von Baghin puheita.”
Jonon hänniltä löytyy Heli Huhtala. Hän on saapunut festivaaleille Oulusta ja on käynyt tapahtumassa lähes joka vuosi vuoden 2013 jälkeen.
“Täältä löytyy yleisöä, jonka kanssa voi katsoa elokuvia. Samaan tunnelmaan ei vain pääse katsoessaan niitä yksin kotona.”
Huhtalan autionsaaren elokuva olisi John Irviningin kirjaan pohjautuva Tony Richardsonin elokuva Kaikki Isäni Hotellit (1984).
“Näin sen yhdeksänvuotiaana. Se on sikahyvä, koska se on niin outo. Katsoin sitä videolta uudestaan ja uudestaan. Se olisi Sodis-toiveeni!”
Kristiina Turtiainen vierailee elokuvajuhlilla viidettä kertaa. Elokuvajuhlissa häntä viehättää festivaalitunnelma, kiinnostavat elokuvat sekä ”pohjoisuus”. Festivaalin näytöksistä Mika Taanilan kuratoimat kokonaisuudet kiinnostavat tänä vuonna.
Autiosaaren elokuvaksi hän ei ottaisi kenenkään toisen elokuvaa.
“Ottaisin saarelle kameran mukaan ja tekisin itse elokuvia. Ne olisivat minimalistisia, maalailevia ja kokeellisia.”
Näytöksiin valuvan jonon vierestä löydämme talkoolaiskoira Winstonin. Hän on tarkkailemassa festivaalikansaa. Valvonnassa työskentelevä walesinterrieri on Sodankylän elokuvajuhlilla kolmatta kertaa. Winstonia festivaalissa ei kiinnosta elokuvat vaan mielenkiintoiset tuoksut ja uudet ihmiset.
Autionsaaren elokuvaksi hän valitsee suosikkinsa Late Lampaan (2015).
Winstonin omistaja Raija Mansikkamäki ei sen sijaan halua nimetä autionsaaren elokuvaansa. Vuoden 2019 suosikin hän uskoo jo löytäneen.
“Paras tähän mennessä on ollut Wildlife (2018). Se kuvaa ihmiselämää raadollisesti.”
Teksti ja kuvat: Juho Liukkonen