On kunnia esitellä elokuvantekijä, jonka saavutuksia ei Suomessa tiettävästi ole nähty sen paremmin kaupallisessa teatterilevityksessä, televisiokanavillamme kuin videojakelussakaan. Siitä huolimatta, että Alain Guiraudie on kotoisin niinkin läheltä kuin Ranskasta (syntynyt Villefranche-de-Rouerguessa, keskellä Etelä-Ranskaa). Ja siitä huolimatta, että hänen maineensa on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja yli kymmenen vuoden ajan hänen elokuviaan on nähty ”vuoden parhaiden” äänestyslistojen kärjessä. Esimerkiksi legendaarinen ranskalaislehti Cahiers du Cinéma valitsi sekä Stranger by The Laken (2013) että Misericordian (2024) vuoden elokuviksi. Stranger by The Lake voitti Cannesissa Un Certain Regard -sarjan, ja niin edelleen.
Keskeisin syy paitsioon lienee ilmeinen: vaikka suvaitsevaisuus on Suomessakin kasvanut ilahduttavasti, seksuaalisiin vähemmistöihin liittyy edelleen niin paljon ennakkoluuloja, että Guiraudien homoteemoja sivuava tuotanto saattaa herättää torjuntaa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi Stranger by The Lake (2013), Nobody’s Hero (2022) ja Misericordia (2024) ovat lähellä populaarin genre-elokuvan maailmoja: paitsi seksikkäitä myös milloin jännittäviä, hauskoja tai romanttisiakin.
Mielellään lajityyppejä yhdistävällä tai sekoittavalla Guiraudiella rikos on yleensä elokuvien polttopisteessä, mikä on saanut kommentoijat ajattelemaan sellaisia ohjaajavaikuttajia kuin Alfred Hitchcock, Fritz Lang ja Claude Chabrol. Mutta erojakin taatusti löytyy, ja kun kuvaan tulee toisinaan humoristisesti nähty katolinen pappi, ajatukset kääntyvät helposti Luis Buñueliin. Guiraudie itse on puhunut armosta ja esimerkiksi protestanttisen Ingmar Bergmanin vaikutuksesta… Tästä kaikesta arvoituksellisuudesta on jännittävää päästä keskustelemaan hänen kanssaan kesäyön hymyilyn jälkeen Sodankylän aamussa.
Timo Malmi
Päivitys 28.5.2025: Alain Guiraudie on valitettavasti joutunut perumaan tulonsa.