Itävaltalaisen Alexander Horwathin ura elokuvan parissa venyy neljän vuosikymmenen ajalle. Alkuun hän käytti kynää kriitikkona, 1990-luvulla hän johti kansainvälistä elokuvafestivaalia Viennalea ja vuosina 2002–2017 Itävallan elokuvamuseota.
Kirjoittajana Horwath on kallellaan historiaan ja esseemuotoon. Yhteistyössä toimittamassaan kirjassa The Last Great American Picture Show – New Hollywood Cinema in the 1970s (2004) hän kertoo alkaneensa käydä säännöllisesti elokuvissa 1970-luvun lopulla Star Warsin innoittamana. Pikkuhiljaa hän löysi vuosikymmenen kehutut auteur-elokuvat ja tajusi kahdenlaisen perinteen kontrastin. Horwath on sittemmin toimittanut teoksen Josef von Sternberg – The Case of Lena Smith (2008), joka käsittelee ohjaajan kadonnutta elokuvaa. Kirja spekuloi sen eloon yhdistämällä historiallisia dokumentteja tunnettujen elokuvakirjoittajien esseisiin.
Viime vuonna Horwath ohjasi 185-minuuttisen esikoiselokuvansa, Sodankylässäkin esitetyn Henry Fonda for President (2024). Ei ole sattumaa, että hän pitää Mestariluokan elokuvasta Vihan hedelmät (1940), joka punoi pääosanesittäjä Fondan osaksi Yhdysvaltojen ja elokuvan historiaa.
Kaisu Tervonen