Guy de Maupassantin romaaniin perustuva A Woman’s Life alkaa kohtauksella, jossa aikuisuutta lähestyvä Jeanne, istuttaa isänsä, paroni Le Perthuis des Vaudsin, kanssa vihanneksia. Kamera seuraa arkista askaretta läheltä, korostaen kesäisen luonnon hehkeyttä, yksinkertaista perheonnea sekä mullan, taimien, veden ja kostuneen helman materiaalisuutta. Kasvien rivit ovat suorat, välit tasaiset, ja ne tuottavat pian hedelmää – toisin kuin Jeannen elämä, jossa onnen ja rakkauden unelmat lakastuvat yhtä vääjäämättömästi kuin syksy haalistaa kesän värit. Rousseaulaista ajattelua mukaillen luonto kuvastaa moraalista ja alkuperäistä tilaa: hyvää, aitoa ja turmeltumatonta –ihmiset sen sijaan pettävät ja valehtelevat.
Stéphane Brizé ei tavoittele suoraviivaista romaaniadaptaatiota. Elokuva lähestyy päähenkilön tarinaa fragmenttien ja impressioiden kautta kuin pensselin kevyinä vetoina tai ohikiitävinä muistoina: Jeanne sateen täplittämän ikkunan äärellä, Jeanne uimassa, Jeanne rantatöyräällä. Hetket sitoo yhteen nuoren naisen kertojaääni.
Brizé ilmaisee päähenkilön tunteita ja muutosta väkevän elokuvallisesti, tukeutuen leikkaukseen sekä äänen ja kuvan eriaikaisuuteen. Epälineaarinen kerronta, ajan tiivistäminen, ellipsit ja vähäeleisyys korostavat kohtalon vääjäämättömyyttä. Judith Chemla on pysäyttävä Jeannen roolissa.
Satu Kyösola