Kaikkivaltias järjestelmä sykkii reunoillaan elinvoimaisena, mutta itse sen sydän on halvaantunut, muuttunut keinotodellisuudeksi. Kyse on länsimaisen populaarikulttuurin systeemistä ja USA:n Tennesseen osavaltion Memphisistä – rockin, soulin ja gospelin pyhästä kaupungista. Tätä imaginaariseksi muuttunutta maailmaa tutkii Jim Jarmuschin särmikäs triptyykki: nuori japanilaispari, elegantti roomatar ja alamaailman rajoilla humalaisena horjuva mieskolmikko heittäytyvät rähjäisen hotellin taikapiiriin. He eivät tiedä toisistaan, mutta eivät myöskään itsestään. Elviksen haamu ilmestyy. Joskus haamu on välttämätön niin kuin Hamletin isä tai Banquo Macbethissä.
Tuntuu oireelliselta, että eniten huumoria, lämpöä ja tyyliä on juuri japanilaisten kuvauksessa. Toisin sanoen ränsistyneenä näyttäytyvän Memphisin suhteen kaikkein vieraimmassa elementissä. Nuorta naista esittävä Youki Kudoh loistaa osassaan.
Mystery Trainissa on huumoria, seksiä ja väkivaltaa, mutta ennen kaikkea suurta ja lempeää surua, joka tuntuu etsiytyvän kohtauksiin ja jopa yksittäisiin kuviin kenenkään voimatta sitä estää. Todellisena taiteilijana Jarmusch ymmärtää, ettei surun tiellä kannata seistä. En tiedä, mikä on mystisen junan salaisuus; tämän elokuvan salaisuus on sen hienovireisessä ilmapiirissä.
Veli-Matti Huhta