Abderrahmane Sissakon varsinaisen läpimurtoelokuvan vertauskuvallinen alkuperäisnimi tulee Nouadhiboun kalastajakaupungin väliaikaisista asumuksista, heremakonoista – sana merkitsee ”onnellisuuden odottamista”. Elokuvan tapahtumakeskus, Mauritanian toiseksi suurin kaupunki, on monille vierauden välitila matkalla meritse emigrantiksi Eurooppaan.
Waiting for Happiness tutkailee eräänlaista ulkopuolisuuden, toiseuden kokemista kulttuurien ja odotusten keskellä. Päähenkilö, osin Sissakon mahdollinen omakuva Abdallah, on tullut tapaamaan äitiään ennen kuin on palaamassa opiskelemaan Eurooppaan. Abdallah pyytää alle kymmenvuotiasta orpopoikaa nimeltä Khatra, elokuvan toivoa, opettamaan hänelle paikallista kieltä. Poika on käytännössä tuomittu jäämään kaupunkiin iäkseen, samoin kuin hänet adoptoinut ”vanhan koulukunnan” arvoituksellinen, viisas sähkömies Maata.
Meren ja hiekkarantojen valoisten näkymien runollistama elokuva tekee kauniisti huomioita juurettomuuden ja globalisaation kysymyksistä länsiafrikkalaisessa todellisuudessa. Hiljainen, rauhallisen aistillinen kerronta onnistuu mestarillisesti särkemään sydämemme seuratessaan henkilöitään, joiden ei soisi menettävän sieluaan eurooppalaistumisen vaarojen kolonialisoimina.
Timo Malmi